perjantai 25. elokuuta 2017

Kirppislöytöjä ja käytännöllisyyttä kesäkeittiöön




Ensimmäinen kesä torpalla alkaa vedellä viimeisiään. Meidän mökkikausi tosin jatkuu luultavasti pitkälle syksyyn, todennäköisesti lumen tuloon saakka, mutta lämpimät päivät ja yöt ovat jokatapauksessa tältä kesää ohi. 

Kesän aikana oon tehnyt joitain pieniä muutoksia torpan kuistille kyhättyyn kesäkeittiöön. Ylimmän kuvan sekamelskasta voisi päätellä, että kyseessä on jokin suurempikin räjäytystyömaa, mutta ihan pientä sievää simppeliä sisätyötä tässä vain...


Keväällä otettu kuva keittiönurkkauksesta sellaisena, kuin se myyntihetkellä oli. 
Irrotin seinästä nurkkahyllyn, pyyhetelineen ja muut irtotavarat...


...ja kiinnitin lavuaarin yläpuolelle vesisäiliön ja pyyhetelineen paikalle peltisen peilikaapin.


Mallailin peilikaappia aluksi kamariin seinälle pönttömuurin kaveriksi, mutta koska pestään aina hampaat pihalla ja kammataan naama kuistilla, niin katselin kaapille paikan keittiön välittömästä läheisyydestä. Peltikaapin oon ostanut joskus 8 vuotta sitten kirppikseltä (n.15€), ja se oli meillä edellisen kerrostaloasunnon kylpyhuoneessa. Meidän rivarikotiin se ei oikein sopinut luontevasti mihinkään, joten viime vuodet se on odotellut ulkovarastossa aikoja parempia.


Tiskaus sujuu mukavasti lavuaareissa + koolissa. Pihakaivon vesi on testattu keväällä juomakelpoiseksi, mutta on kuitenkin aavistuksen kellertävää, niin olen tuonut juomaveden kotoa kanistereissa. Kaivovesi kelpaa kuitenkin tiskivedeksi, joka lämpiää kiukaan vesisäiliössä tai takan avotulella isossa kattilassa. Vasemmanpuoleisessa kaapissa on ämpäri, jonne putkia pitkin kulkeva likavesi ohjautuu.


Käsienpesua ja muuta pikkutiskiä varten hankin peltisen, hanallisen vesisäiliön (Uusi, 14,90 €). En tiedä kuinka pitkäikäinen kapistus tämä on, toivottavasti ei aivan pelkästä ajatuksesta ruostu pystyyn. Oon tyhjännyt säiliön aina lähtiessä ja silikonillahan voi paikata saumoja, jos vesi alkaa jostain kulmasta nokottamaan.

Emalivati 4€, tarjotin meidän vanhasta mummulasta.



Lasinen saippua-astia 0,20€, toinen samanlainen on saunassa.


 Pyyhe 0,50€


Emalimuki 2,50 €, herätyskello 5 €


Elähtänyt, palasista koottu lastulevykeittiö ei ole mikään silmiä hivelevä kokonaisuus, mutta ajaa asiansa (Sori toi sankoröykkiö). Kaluste on huonosti siirreltävissä, mikä hankaloittaa siivousta, varsinkin kun ikkunaa ei saa avattua pesua varten. Ajatuksissa olis joskus ajan oloon hankkia tähän sellainen keittiö, jonka sais siivottua myös sokkelin alta (hiirenpapanat, you know). 

Ikkunan molemmille puolille olen kaavaillut seinäkannattimien varaan hyllylevyjä, samoin verhoihin/verhotankoihin on tulossa muutoksia. Mutta mä oon tämmönen väliaikaisratkaisuja välttelevä tuumaaja, ja jos en oo ihan satavarma mitä haluun, ni funtsailen kaikessa rauhassa ennen kuin toimin. :P Katsotaan, sanoi lääkäri!

Leppoista mökkikauden päättäjäis -viikonloppua!


keskiviikko 16. elokuuta 2017

Nice to meet you, ARKI!

 
Ollaan siirrytty loma-ajan rötväilystä koulu-, työ- ja päivähoitoarkeen. 
Viivi aloitti viidennen luokan, Kersti palasi samalle perhepäivähoitajalle ja minäkin löysin itseni tutusta työpaikasta.

Kauden aloitus on ollut vahvaa, niin kuin nyt parin kuukauden totaalielbailun jälkeen saattaa surkeampikin ennustaja aavistaa.

Maanantaina keräsin äitipisteet kotiin unohtamalla Viivin koululääkäritarkastuksen, jonne myös minut oli kutsuttu huoltajan ominaisuudessa. Hiippailimme vastaanotolle tyylikkäästi myöhässä -siis heti sen jälkeen kun rehtori oli kuuluttanut mut kesken tunnin keskusradion kautta opehuoneen ovelle, jossa Viivi odotteli mua niin kuin viime viikolla (silloin kun vielä muistin asian) oltiin sovittu.  (Olen siis töissä samassa koulussa, missä Viivi on koulussa, hulttioäidin kotikenttäetu). 

Tiistaina huomasin työpaikan pihaan kääntyessä, että kas kas, takapenkillä on jotain pientä, hupaisaa ja kaksivuotiasta, joka olisi pitänyt jättää matkan varrella sijaitsevaan hoitopaikkaan. Uukkari ja takaisin. 

Pienestä suhelluksesta huolimatta edessä siintää kevyt vuosi, kun jatkan viime syksyn tapaan joustavaa hoitovapaata ja teen lyhennettyä työpäivää. Tää on nyt se kuuluisa kevyt vuosi, joka piti olla jo viime vuonna. Silloinhan päädyin täyttämään vähentyneen työmäärän ja lisääntyneen vapaa-ajan muodostamaa tyhjiötä (HAH) opiskelemalla ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi (ja sitte het paljon simppelimpää hommaa, kuin mitä jäätävä nimi antaa olettaa) ja suorittamalla avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden perusopintoja. Etenkin viime vuoden kevät oli vähän tiivis, mutta sitäkin antoisampi! Katoin Wikipediasta, että päätoiminen opiskelija suorittaa n.60 op vuodessa, joten oon tosi tyytyväinen näihin 43 opintopisteeseen, jotka haalin kasaan alle vuodessa lapsiperhe- ja työelämän ohessa (eikä kukaan huomaakaan niitä seitsemää puuttuvaa kasvatustieteen pinnaa, jotka jä(t)i(n) ähellettäväksi tälle syksylle).


Kerroin Kerstille, että hoitoon tulee kaksi uutta poikaa.
"Kivaa, mä voin leikkiä niillä!"

Ei lapseni. Ei näin.  :D

Mukavaa alkavaa syksyä!
 

perjantai 4. elokuuta 2017

Saunakamarin hyllyjen tuunaus



Torpan saunakamari on tehty vanhaan navettaan ja on yleistunnelmaltaan ihanan hämyinen ja viihtyisä, eikä rakenteiltaan vaadi remonttia. Jotain pientä tuunausta on siellä(kin) ajan oloon tarkoitus tehdä. 


Tällä kertaa heitin kuikkaa pyökinsävyisillä lattialaminaatinpalasilla, jotka oli naputeltu hyllylevyiksi kamarin nurkkaan.



Pihavaraston purkulautakasasta löytyi hyllylevyiksi sopivaa vanhaa harmaata seinälautaa.


Piti oikeen miettiä hetki, miks ihmeessä tuos kuvas on vesuri... Mut taisin "piirtää" sillä sahausmerkin laudan pintaan. :D 


Sole työmaa eikhä mikhän iliman rakennustarkastajaa. 


 

Nuovvaa.