tiistai 30. toukokuuta 2017

Touhuja torpalla



Ollaan typyköiden kanssa ehditty viettää jo muutama päivä ja yö torpalla, ja aletaan pikku hiljaa tehdä tuttuvuutta tämän 150 vuotiaan ikäneidon kanssa. Vaikuttavinta tuvassa on kauneuden lisäksi hiljaisuus. Siis sellainen totaaliäänettömyys. Öisin kuuluu kyllä luonnon ääniä ja lintujen tsirputusta, mutta itse talo on mykistävän hiljainen. 

Kerstin unipesä on vuodevaatelaatikossa ja me Viivin kanssa ollaan vuoroteltu patjamajoitusta laverilla ja lattialla. 

Pönttömuurin kanssa päästiin heti ekalla tikun raapasulla yhteisymmärrykseen ja se onkin koko torpan ensisijainen ja luotettavin lämmönlähde. Tuvan valkoinen kookas leidi on hieman oikukkaampi: matalapaineella tupsauttaa kivasti savuja tupaan, mutta vetääkin aina kun sen pään ottaa.




Mun pienempi härppäkärpänen on kovasti innoissaan suunnilleen joka hommasta, mitä torpalla tehdään. MINÄKI! Sain kertaalleen pyyhkäistyä tuvan lattiat, takan ja muut pinnat, mutta täytyy ne mennä täs kesän päälle (jos saan olla päivän ilman muksuja tai saan pikkupimulle kaitsijan) porstaten läpi. Nythän kuivaan kyynärpäitä myöten mäntysuopavedessä uiskentelevat kätöseni tasasin väliajoin perussettiin kuuluvilla "Kuoli mulle omena" "Mulla on hilveä haju hoututta" "Anna vettä, mulla on hano" -aiheisilla huoltokatkoilla, jotka eivät varsinaisesti sujuvoita työn etenemistä.
 

Heittelin myös kaiken saunakamarista liikenevän irtaimiston permannolle, keräilin nurkista enimmät hiirenkikkarat ja näytin hirsiseinälle ja saunapaneeleille, mistä on juuriharja, mäntysuopa ja pohojalaanen akka tehty.


"Älä käy päälle rotta."

Nurmolaista vihannesta mediumisti kärvennettynä. 



"Vilvoitteluosastollamme, söpö kaksivuotias, tule katsomaan."
(ja toi repliikki Veljekset Keskisen lipevällä naiskuuluttajan mainosäänellä)


Ollaan saatu myös ensimmäiset sukulaisvieraat houkuteltua möksää ihmettelemään, mun vanhemmat ja nuorin pikkusisko (11v.) kävivät pyörähtämässä.

"Pitäisköhän tuo puu..... MOUUUUUR-RYNKSSS!!! ...tuosta kaataa.


Joku vähäpuheinen metsurimies antoi ilmeisesti hyväksynnän tyttärensä tuoreimmalle hankinnalle...


...ja pilkkoi samaan hengenvetoon kasan klapeja mitä ilmeisimmin tuparilahjaksi. Respect. 




Siitäpä torpan uusi omistaja sitten sievästi yön pimeinä valoisina tunteina kärräsi kottikärryillä klapukat toiselle puolelle pihaa ja pinosi ne seinustalle kuivumaan.



...ja risusavottaa lisäksi, kun kerran vauhtiin päästiin!
 


Torpan ruokahuolto hieman vielä prakaa. Kuistin keittiönurkkaus on ehostamatta, entisten asukkaiden kaasuliesi todettiin epäkuntoiseksi, eikä tuvassa ole puuhellaa ja kylmäsäilytystilatkin puuttuvat. Ollaan tosin nyt tehty vain vuorokauden mittaisia reissuja kerrallaan ja otettu kylmälaukkuun vain sen verran muonaa, kun on ajateltu syödä. Evästäydennystä (ja kerran pitsat) ollaan kipaistu hakemassa 7 km päästä Peräseinäjoen keskustasta. Pallogrilli löytyy ulkovarastosta, mutta se on vielä talviteloilla ja takassa voi paistella ja lämmittää jotain ainakin niillä keleillä, kun se vetää. :D 




Sain äitiltä tuparilahjaksi käytännön kätevät tuhkalapiot. Pönttömuurissa ei ole arinaa, vaan tuhkat lapioidaan suoraan pesästä veks, ja nämäpä olivatkin tosi hyvän mallisia siihen tarkoitukseen. Toisen vien saunalle ja toinen jää tupaan.

Meillä on oman perheen kesken karskia huumoria (niinkuin "pakettikortista" pystyy joku nokkela päättelemään). Saatetaan laittaa toisillemme viestiä, että "Heippa, vähänkö löysin hyvän biisin sun hautajaisiin!".

Ehdittiin toiveikkaina istuttaa jo muutamat kesäkukkaset ruukkuihin, ja nyt tietysti jännitän makaako ne kaikki pitkin pituuttaan ensi yönä pyyhkäisevän hallan jälkeen. NYYYH! Toivotaan parasta. Halla, ole kiltti, älä syö mun kukkia.

15 kommenttia:

  1. Teidän Torpalla on varmasti aivan ihana tunnelma!
    Palautit muuten elävästi mieleen, miten paljon 2v ihmisenalku voikaan keksiä juttuja jotka keskeyttää hommat hetkeksi. Nämä isommatkin sen toki osaa, mutta onhan se jo erilaista.
    Luin ensin tekstin niin etten kattonu kunnolla kuvia..hetken mietin että rottako vihannes..? ;)
    Ihania Torppapäiviä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tartte ajaa kotoa kuin 30 km eteenpäin, että pääsee 100 vuotta taaksepäin. ;) On noilla pikkunaperoilla omat ideat ja touhunsa... Osa jää mieleen, ja osan (onneks) unohtaa! :)

      Poista
  2. Ihanat ja käytännölliset tupaantuliaislahjat. Sukulaisillasi on huumorintajun lisäksi käytännöllisyyden tajuakin. Arvostan noita molempia avuja suunnattomasti. Samoin sisuasi ja rohkeuttasi. Joka likka ei lähtisi tuohon projektiin. Toivon sille ja perheellesi siunausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti! Samoin sinulle oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää! :)

      Poista
  3. Vitsit miten hyvä tunnelma huokuu näistä kuvista <3 Torppa on varmasti löytänyt arvoisensa asukkaat. Ja tuo pikkupimu tuolla vuodevaatelaatikossa <3 Meidänkin neiti 11 v haikailee mökin vanhan sohvan laatikkoa, jossa pienenä nukkui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, ja meillä kaikilla oli niin muuuukaavaaa! :D Muistan myös, että oon pienenä nukkunut mökillä vuodevaatelaatikossa, jonka pyörät kitisi ja natisi vedettäessä kuin kidutetty häkkilintu! Näin ne muistot syntyy. ;)

      Poista
  4. Siis niin ihana torppa <3
    En kestä tota unilaatikkokuvaa <3

    VastaaPoista
  5. Ihanan elämänläheisiä kuvia! Niin suloinen tuo teidän pikkuneiti ja hänen kommenttinsa. :)

    VastaaPoista
  6. Löysin erilaisen blogin sattumalta. Me olemme myös ostaneet muutama vuosi sitten kuivanmaan mökin ja nyt kunnostamme miehen kanssa sitä. Aika ja raha on kulkenut sopivasti käsikkäin. Minun veljeni asuu Kuortaneella. Ihana on sinun torppasi. Ja mikä parasta lapset saa touhuta luonnossa. Ihmiset kun on niin kaupunkilaistunut ja vieraantunut luonnosta. Punaiset on posket pienellä ja uni maistuu varmasti paremmin kun touhuaa ulkona. Selailin vähän, mutta menikö ohi missä tämä teidän torppa on. Mielenkiinnolla odotan jatkoa. Liityin lukijaksi. Käy kurkkaamassa minunkin blogiani jos vaikka kiinnostaisi jatkossakin. Onnea uusille torpan omistajille. Teit lapsistasi onnekkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Teretulemast lukijaksi! :D Peräseinäjoella on meidän torppa, en ole tainnut sitä erikseen sanoakaan. Ollaan koko porukka viihdytty tosi hyvin tuolla luonnonhelmassa! Ollaan vähän tämmöistä maatiassakkia, ei tartte olla kaikki mitenkään vimosen päälle, eikä haittaa vaikka välillä on räkä poskella ja isänmaata kynsien alla. :D

      Poista
  7. Jostai syystä liittyminen ei onnistu vika on varmasti täällä. Kuitua temppuilee. Pitää puututa koneet.

    VastaaPoista
  8. Ihanat, tunnelmalliset kuvat! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista