sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Keekis, meidän ihana varamummu!



Netin välityksellä yksi jos toinenkin on löytänyt itselleen puolison, mutta mulle kävi vähän hassusti ja samalla onnekkaasti: löysin ihan vaan vahingossa mummun!

Meillähän on semmoinen tilanne, että tytöillä ei ole kuin yksi mummula. Lasten isän puoleiset isovanhemmat ovat kuolleet ja lapset eivät ole heitä koskaan tunteneet, ja näin ollen itsellänikään ei ole (ollut) anoppia. Omat vanhempani asuvat tunnin ajomatkan päässä, molemmat ovat vielä työelämässä ja huolehtivat myös äidin puolen vanhuksista, joten sellaista helposti saatavaa arkiapua ei ole tarjolla, vaikka muuten he ovatkin meidän elämästä kiinnostuneita ja osallistuvat siihen omien mahdollisuuksien mukaan.

Blogini kommenteissa vilahtavan Keekis-nimimerkin takaa löytyy meidän perheen virtuaalivaramummu ja mun ihana anoppi. Aniharva on niin onnekas, että saa itse valita anoppinsa! 
Ollaan Keekiksen kanssa tutustuttu tämän blogin välityksellä suunnilleen noin vuosi takaperin, ja nyt suhteemme on edennyt siihen vaiheeseeseen, että lähettelemme toisillemme whatsap- ja sähköpostiviestejä ja suunnittelemme livetapaamista tälle kesälle.

--- 

 Keekis, viisas ja elämänmyönteinen kanssamatkustajani, olet ilahduttanut elämääni hilpeällä huumorilla ja sykähdyttänyt sydäntä riipaisevilla kannustuskommenteilla. Sinulla on sellaista kokemusta, näkemystä, ymmärrystä ja avarakatseisuutta, jota voin vain ihailla ja yrittää ottaa opiksi. Viimeksi tänään känkkäränkkäpäivän päätteeksi sähköpostiin saapunut piiiiiitkä viesti sai silmäkulmani kosteiksi. Itkusta ja naurusta. 

Kirpparilla tuli vastaan kaksi Arabian Maisema-kupposta muutamalla eurolla vähän sen jälkeen, kun olin ostanut Torpan. Muistatko kun puhuttiin noista!? Oliko pakko ostaa, oliko? Nyt ne odottaa korkkausta ja kilistelyä, ihan vain meitä kahta varten. <3

Keekis. Olet tärkeä ja ihana! <3

Ps. Vähän jänskättää meidän tulevat ensitreffit, mitäs jos ei miellytetäkään toisiamme livenä....? Mä oon se, jolla on punainen neilikka rinnassa ja pällistelen huolettoman vaivaannuttavasti ympärilleni. :D


 

11 kommenttia:

  1. Sun pitää ehdottomasti tehdä postaus teidän ensitapaamisesta :D Tämä "rakkaustarina" tarvitsee jatko-osan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, pittääpäs kirjotella kun tulee ajankohtaiseksi! :D

      Poista
  2. Äääh, sniff. Meni maskarat pitkin poskia heti aamusta. Ihania ootte kaikki kolme ♡♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan pakko on vielä lisätä (oon aika hirtehishumöörinen, kuten tiijät), että sinusta oon aika varma, kelpaat juuri sellaisena kuin olet. Anoppihan taas tunnetusti on kuin pullo keskikaljaa; parhaimmillaan kylmänä ja avattuna keittiön pöydällä - joten hyvät on tsäänssit mullakin (krääh).

      Luotan oikeasti intuitiooni ja se harvoin on mennyt metsään.

      Poista
    2. AikKkamala! :D Se(kin) hyvä puoli sussa on, että sanot itse ääneen karskit ja painokelvottomat anoppivitsit, ni mun ei enää tartte. ;)
      Ja juuuh, nyt meitä on jo kaks, jotka luottaa sun intuitioon!

      Poista
  3. Ihana postaus!
    Eräs tuttava kiteyti mielestäni onnistuneesti joskus: Jokaisella naisella pitäisi olla elämässä joku vanhempi läheinen naishenkilö. Sellaisella on elämän kokemusta joka auttaa monessa paikassa.
    Tokikaan en tiedä teidän ikäerostanne, mutta onnea sielunsiskon, anteeksi -anopin, löytymisestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sumi! Pitääkin heti tallentaa Keekiksen numero puhelimeen nimellä: Vanhempi läheinen naishenkilö. :D Oisko meillä joku kolkynt vuotta ikäeroa, ihan semmonen soppeli! ;)

      Poista
  4. Onneksi olkoon teille neljälle, Keekikselle, sinulle ja tytöille. Ystäviä ja mummoja ei ole koskaan liikaa. Mummopula on aika yleinen ilmiö meillä Suomessa. Mistä löytyisi lisää tuollaisia ihania Keekiksiä, jotka jaksaisivat ottaa sydämelleen jonkun lapsiperheen? Onnellista ensimmäistä livetapaamista ja jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti! Sanos muuta, Keekiksellä on kyllä itse tuotettua jälkikasvuakin, mutta jostain kummasta hänellä riittää virtaa myös meille ei-verisukulaisille. :) Varamummupalvelulle olis varmasti tilausta, pitäis kehitellä mummutinderi! :D

      Poista
  5. Hei, ystävyydestä kertovat tarinat ovat aina kivoja. Aloitin seurata elämänmyönteistä blogiasi eilen. Taidat olla vähän sellainen "mummoileva" nuori äiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kristiina, kiitos kommentistasi, kiva kun löysit blogiini! :D ...niin mistä sä sen "vähän" siihen sait, taidan olla PALJON mummoileva nuorehko(ko) äiti. :)

      Poista