lauantai 27. toukokuuta 2017

Suuri kuvapostaus: Torpan piha ja puutarha


Heitetäänpäs seuraavaks ruikkari Torpan pihapiirissä, joka on myöhäisestä keväästä johtuen edelleen pääväriltään rusahtavan harmaa. Torppa on rakennettu alunperin kalliolle järven rannalle. Sittemmin matalahko, mutta suuri järvi on kuivattu viljelysmaaksi, ja torpalta avautuu (osittain puuston peittämä) maisema laajalle peltoaukealle. Pihan korkein kohta on siis kalliomaata ja muu pihapiiri metsämaata ja vanhaa puutarhan pohjaa. Torppa on ollut vakituisena asuntona viimeksi vuonna 1975, ja pihamaalla on paljon villiintynyttä "hyötypuutarhaa", omenapuita, raparperia, vattuja, metsämansikoita ja viinimarjoja. Jännityksellä odotan, minkälaista kasvia ja kukkaa maaperästä kesän mittaan pukkaa! 

Tästä ekasta kuvasta (ja muistakin kuvista, joissa tupa vilahtaa) näkyy aika hyvin maastoerot ja se, että torppa on rakennettu korkealle kalliolle. Kuvaajan vieressä on kaivo ja takana on liittymä, josta tullaan pihaan ja johon jätetään auto parkkiin.



Tupaa vastapäätä olevan entisen navetan, nykyisen sauna/varastorakennuksen päädyssä on edellinen omistaja pitänyt pienehköä kasvimaata. Viime vuosina se on saanut rehottaa luonnontilassa ilman hellää hoivaa ja huolenpitoa. Kasvilajeista tunnistin villiviinin ja raparperin. 



"Joo me noustaan, joo me noustaan, selkä taipuu ja polvet joustaa."



Tähän ajattelin (ehkä jo tänä vuonna) kehitellä pienimuotoista kasvilavaviljelystä. Odotan kuitenkin, jos tuosta heinäntuheikosta nousee jotain säilytettävää, ennen kuin tempasen pohjalta pilkottavan muovin ja kaiken sen päällä kasvavan roippeen pois. 


Tässä kohtaa maa viettää riukuaidan suuntaan, ja varmin konsti estää maan luisumista sulamis- ja sadevesien mukana olis ehkä kaivaa kaikki maa-aines tuosta pois ja kipata kunnon satsi mursketta pohjalle. Kokeneemmat kertokaas ideoita ja ehdotuksia!


Vadelmaa, tätä lajia tontilla sitten piisaakin!



...samoin kuin metsämansikkaa. Vai onko se ahomansikkaa oikealta nimeltään. Anyway.



Meitä ei olekaan aivan vähän!
Villiintyneiden vattujen kerho!


Ulkorakennus ja aitta "sepän paja"... tajuan muuten vasta nyt kuvaa katsoessa, että sen yksi sivu on näköjään punainen! Toinen kylki ja edusta on harmaa. :D 


Samaa vatukkoo eri suunnasta.






Tästä kuvasta katsoen oikealla, suuren ja vanhan pihlajan alla on torpan muinaisten asukkaiden puutarha, jossa kasvaa pari vanhaa omenaapuuta ja viinimarjoja. Ja niitä vattuja! Luultavasti tässä on ollut myös peruna-kasvimaan paikka, ja sellaisen siitä voisi saada vieläkin sievoisella maanmuokkauksella.




Suuri ja vanha pihlaja näytti aivan pystyyn kuolleelta, mutta sen oksat ovat täynnä pulleita silmuja!


Puutarhan reunoille on ladottu kiviä muuriksi, joka on ajan myötä sammaloitunut kauniisti.


Täällä viihtyy jotkut muutkin kuin me! 
Pöntöissä asuvien lintujen lisäksi olen bongannut puolisen tusinaa linnunpesää.


Viinimarjat kasvavat valtoimenaan.. täytyy näitäkin vähän tukea ja katkoa syksyllä/ensi keväänä. Ajattelin siirtää pari "puskaa" kokeeksi tänne rivarin takapihalle.



Todennäköisesti mustaherukkaa...


...ja luultavasti punaherukkaa. Nain paattelisin ma.






Tässä vielä tuota entistä puutarhan pohjaa, johon on ajan saatossa kasvanut muutama haapa ja koivu. Tien vieressä lähellä ojaa kasvaa vadelmia.


Torpan pihaan on kaksi liittymää. Tämä kuva on otettu suoraan torpalta alaspäin, vasemmalle jää äsken kuvattu puutarha.


Maata nuoleville ränsistyneille katajille on annettu lähtökäsky. SOOORIII! 
Niiden tilalle ajattelin polokasta pari syreeniä. 


Tämä "pääsisäänkäynti" on todella kaunis (tai on sen jälkeen kun noi katajanreuhkat tuosta häippäsee), mutta käytetään nyt tässä vaiheessa toista liittymää kulkuväylänä, syykin selviää kohta.



Koska ROTKO.

Tuvalta päin jos juoksee suoraan tietä alas, putoaa äkkijyrkkään rotkoon! Ja siksipä ei suositella tätä kulkuväylää meidän kaksivuotiaalle tättähäärälle. Kuljetaan siihen saakka, kunnes järkeä on enempi kuin vauhtia, hieman sivusta kulkevan liittymän kautta, joka on turvallisempi lapsia ajatellen. Onneksi pihapiiri ja tontti on päinvastaisessa suunnassa kuin rotko, ja siellä on leikkipaikkana metsää ja peltoa vaikka muille jakaa.  Kerstin kanssa ollaan käyty sillan kaiteella kurkkaamassa rotkoon ja lausumassa palopuheet. Nyt joka kerta, kun ajetaan autolla sillalta rotkon yli, kuuluu takapenkiltä "Ei taa mennä lotkoon, tinne puttoo. Ei Viivi mee, ei äiti mee, ei mummu mee, ei pappa mee. Ei taa lappet mennä. Hui hui."

Itselleni puutarhanhoitokokemukset rajoittuvat kutakuinkin oman kodin kesäkukkaistutuksiin, ruohonleikkuuseen ja koristearoniapensaan katkomiseen, joten kaikki ideat ja vinkit ovat kultaakin kalliimpia! <3

maanantai 22. toukokuuta 2017

Torppakaupan kylkiässukat


 Se on Maiju täältä mielikuvituksettomien lahjaideoiden verstaalta taas terve!

Torppakaupan juridisten asioiden järjestymistä odottellessa kudoin jännityksissäni ja keskittymiskyvyttömyyksissäni tupaa myyvälle pariskunnalle muistoksi kaupantekijäissukat, jotka annoin heille lahjaksi avaintenluovutuspäivänä.



Rouvalle tein kirjoneulekuvioiset So Sweet Socks -sukat Adlibriksen Socki-langalla, jota testasin nyt ensimmäistä kertaa. Ensipuraisu oli miellyttävä, Socki on seiskaveikkaan verrattuna pehmeämpää ja liukuu puikoilla mukavasti.

Tällä samalla Niina Laitisen ilmaisella ohjeella olen kutonut sukat Seiskaveikasta Kerstin hoitotädille ja Nallesta Kerstin kummitädille.


... ja herralle kilikuttelin ihan tavalliset perussukat.
Lankana on jälleen kerran yksiväristä ja raidallista seiskaveikkaa.

Samaan pakettiin sujahti myös Fazerin sininen, kertakaikkiaan keksiliästä, eikö vain!


torstai 18. toukokuuta 2017

Tuparikahvit!


Käytiin alkuviikosta touhuilemassa torpalla ja nautiskelemassa upean aurinkoisesta ja lämpimästä kevätkesän illasta. Saatiin ekat vieraat (tutut naapurit) kylään, ja koska en viitsi tupaa vielä lämmittää ennen nuohoojan käyntiä, tuikattiin tulet saunan pesään ja keiteltiin tuparikahvit hieman kyseenalaisella tavalla... :P 



Pihasauna on tehty vanhaan navettaan. Saunakamarin puolella on vanhan ajan tunnelma, mutta erittäin hyväkuntoinen sauna uusine paneeleineen hieman eriparia muun paikan kanssa! Käsittelemällä seinät tummanharmaaksi saunasta saisi ihanan hämyisen.



Käivärää suurella tunteella. 


Vaikka kuinka nautin yksinolosta ja tarvin latausta hiljaisuudessa, täytyy myös todeta, että kyllä ihmiset vaan tekee elämästä ihanaa. <3 Käsittämättömän moni on ollut jakamassa kanssani tätä iloa ja onnea. Ehkä eniten riemuissaan ovat he, jotka ovat nähneet elämästämme sen toisenkin puolen ja olleet olkapäänä niinä hetkinä, kun elämä on moukaroinut ja silitellyt vastakarvaan. Kiitos myös teille kaikille lukijoille onnitteluista ja ihasteluista, tää paikka on ihan helmi! <3

Torppa on mun lataamo, lasten lomakoti ja toivottavasti kaikkien meidän perheen ystävien ja rakkaiden sukulaisten kohtaamispaikka. :)



"Äiti, joutsenet tuli toivottaa meidät tervetulleiksi. <3"  

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Pikapyörähdys Torpassa

torppa

Jos mökki oli upea ja ryhdikäs ulkoa, niin kattokaapas millanen se on sisältä!

Torppa on hirsirunkoinen, lautaverhoiltu noin 50 m2 kokoinen möksä, joka kätkee kattonsa alle tuvan, kamarin ja kuistin. Sähköjä ei ole (eikä tule). Juomakelpoista vettä saa nostaa oman tontin kaivosta. Pihapiirissä on ulkorakennus, johon on tehty sauna, sekä vanha aitta ja huussi. Koko tontin pinta-ala on puolisentoista hehtaaria, joista osa on metsää ja vanhaa viljelysmaan pohjaa. Paikka on aivan ihana jo näin keväällä, tuskin maltan odottaa, miltä pihamaa näyttää kun luonto pöhähtää kunnolla eloon!

Mutta nyt pyörähdetään the Torpassa.

Torppa myytiin irtaimistoineen päivineen, kaikki mikä näkkyy on (nyt) mun! :D Mun on tarkoitus pitää torppa rakenteiltaan tällaisena kuin se on, mutta mielessä pyörii jo vaikka miten monta sisustukseen liittyvää projektia ja tuunauskohdetta! Mutta niistä sitten toisella kertaa.
 Tässäpä kuvamateriaalia hätäsimmille:

vanha talo

Aamuaurinko paistaa suoraan kuistille/terassille.

kuisti, kesämökki

Ulko-oven jälkeen vastassa on kuisti. Viimeisin omistaja on puhkonut lautaverhoiluun ikkunat, tehnyt lattian ja paneloinut sisäseinät, sitä ennen tila on ollut pimeä, kömyinen porstua. Kuistilta pääsee tikkaita pitkin "ylisille", joka palvelee tällä hetkellä säilytystilana, mutta sinne on mahdollista tuunata nukkumaparvi.


Kuistin ovesta sisään tullessa oikealla puolella on pieni keittiönurkkaus, jossa on allaskaapisto ja kaasulla toimiva keittolevy.


 Torpassa on tupa ja kamari. Maailma pyörähtää sillai kivasti auringon ympäri, että ilta-auringon säteet paistavat pellonpuoleisesta ikkunasta suoraan tähän ihanaan valkoiseen aarteeseen
Mielettömän kaunis valo! 
 


Leivinuuni! <3
Takassa on muuten kaksi ominaisuutta, sen saa eri peltejä sulkemalla ja avaamalla joko suoravetoiseksi, jolloin savut menee suorinta tietä ylös ja ulos, tai varaavaksi, jolloin takka vetää eri rönöstä ja kiertää toista reittiä lämmittäen takan kyljen. 


...ja toinen puoli tuvasta näyttää tältä. 




Lapsuuden kodissa mun omassa huoneessa on ollut pönttömuuri. Päätin jo silloin, että mulla on vielä joskus oma koti, jossa on pönttöuuni. Arvatkaa tirahtiko tippa linssiin, kun näin tämän helmen kamarin nurkassa...? (Tästä ei ollut kuvaa myynti-ilmoituksessa).

Ja siinäpä se sitten olikin! Nuohooja on tulossa tekemään lopputarkistusta perjantaina, silloin katsotaan, että kaikki toimii niin kuin pitää. Viikonloppuna siivoan tuvan lattiasta kattoon, tuon pyykätyt ja osittain uusitut petivaatteet ja asetutaan taloksi. <3